Huh, reilu kuukausi vierähtänyt päivittämättä. Johtunee siitä, että treenasin monta viikkoa vähän huonosti (tai huonommin) enkä varsinkaan tehnyt mitään normaaleista treeneistäni poikkeavaa, joten en ole myöskään kirjoitellut tyypillistä treenifiilistelyä.
Nyt treenifiilistelyyn on onneksi taas aihetta, monestakin syystä. Tanssihommista on hyvä fiilis ja nyrkkeilymeiningit hymyilyttää, kaikki T-paidat puristaa ja punnertaminen sujuu, olkapäitä särkee jatkuvasti - tosin ihan hyvällä tavalla - ja lonkat on ihan tukossa. Pitäisi ihan ehdottomasti etsiä aikaa venyttelylle, mutta en näköjään millään löydä: venyttelen kyllä jalkoja ja varsinkin lonkkia, mutta kädet jää jatkuvasti liian vähälle huomiolle treenimäärään nähden.
Noh joo, varsinainen asia oli siis otsikon mukainen saliriemu. En oo taas vuoteen käynyt salilla ja mun viimekeväiset salijumpat oli sellaista circuit-henkistä maksisykehöpöttelyä painojen kanssa pyörimisen sijaan, eli varsinaisesta salitreenistä on ikuisuus. Jotenkin tälleen keväällä alan aina kaivata salille, mutta koska en vielä ollut käynyt Esportin salilla, ajatus siitä, että menisin sinne yksin pyörimään jä töhöilemään ilman saliohjelmaa tai käsitystä siitä, missä mikään tarvittava laite tai väline on, aiheutti lähinnä pakokauhua ja autismia.
Kaikista menneistä ajoista poiketen oon kuitenkin nyt aivan äärimmäisen onnellisessa asemassa: mulla on treenikaveri! ^____^ Nyrkkeilytreeneissä käy sellainen supernainen, jonka hakkaaminen on äärimmäisen hauskaa, jolta ottaa mielellään turpaan ja jonka kanssa päätettiin alkaa käydä myös salilla. Palauteltiin vähän vappumeininkejä lauantaina aamupäivästä: lämmiteltiin LesMillsin Cxworxillä ja Bodycombatilla ja mentiin sit salille testailemaan Maijan saliohjelman käsipuoliskoa. Aika tiukka kolmetuntinen, täytyy myöntää, mutta ei ollenkaan hassumpi tapa aloittaa lauantaita.
En voi fiilistellä riittävästi sitä, miten siistiä on olla salilla jonkun kanssa, kun puolin ja toisin voi räyhätä toisen tekemään sarjan loppuun ja vielä pari toistoa sarjan loppumisen jälkeen - puhumattakaan kaikesta siitä muusta puolentoista tunnin aikana ehditystä paskanjauhannasta - mutta aika olennaista tässä kaikessa on myös se, että oon aika hurjassa kunnossa! Lupaan kertoilla asiasta tarkemmin parin salikerran jälkeen, mutta sanottakoon vaikka sen verran, että tein vipunostoja neljän kilon painoilla ilman ongelmia ja ehkä vähän ujostellen (lue: ens kerralla menee viidellä!), kun aiemmin 2,5-3kg on aiheuttanut itkua ja irvistelyä rikkinäisten olkapäiden takia.
Sellasta! Ehkä tän jälkeen uskallan oikeasti lisätä pari salikertaa mun treeniviikkoon. En tosin ole ihan varma, millä ajalla se tapahtuu, mutta ainakin jalkapäivä on nyt sovittu keskiviikoksi.
